Hankkeen loppuraportti
Leader-hanke Stepping Stones – kyläsuunnitelmia pienille saarille on saatu päätökseen 31.10.2009. Se tuotti kolme kyläsuunnitelmaa, jotka kattavat Nötön, Ruotsalaisen ja Vänön, kolme saaristokylää kolmessa eri kunnassa. PDF-tiedosto aukeaa mm. Adobe Readerilla.
Hankkeesta
Hankkeen kohderyhmänä on saarten asujamisto, erityisesti sellaisten saarten, jotka ovat vailla kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Hankkeen tavoitteen voidaan todeta olevan kahtalaisen: toisaalta tavoitteena on lisätä saarilla asuvien vaikutusmahdollisuuksia ja tukea heitä yhteiseen järjestäytymiseen heidän elinehtojensa parantamiseksi, toisaalta tarkoituksena on konkreettisesti kehittää saarten palveluja ja infrastruktuuria. Yhtenä tavoitteena on myös konkreettisten kyläsuunnitelmien tuottaminen.
Konkreettisena tuloksena voidaan nähdä myös kyläkonttorin perustaminen. Sen tehtävänä tulee olemaan jatkaa yllä lueteltujen tavoitteenasettelujen jatkotyöstäminen, siis vaikutusmahdollisuuksien edelleenkehittäminen ja palvelujen tarjonta saarilla. Tulevaisuuden näkökulmasta on kyse siitä, että asukkaille tarjotaan tukea saarilla asumiseen ja työskentelyyn - huolimatta muutoksista, kuten esim. kuntaliitokset - sekä että saaristoalueet säilyvät elävinä ha houkuttelevina asumisympäristöinä.
Stepping Stones haluaa lisätä saarten
asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia
Hankkeen läpäisevänä tavoitteena on lisätä saarten asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä kehittämiseen. Siihen sisältyy se, miten saaret uusissa yhdistetyissä kunnissa kykenevät luomaan edellytyksiä kehittyä ja säilyä elävinä miljöinä. Paikallisia asukkaita on tuettava kehittämään omaa asuinympäristöään ja kannustettava heidän pyrkimyksissään sopeutua uusissa kunnissa.
Toteuttamiskelpoisia kehittämissuunnitelmia on luotava yhdessä saarten asukkaiden kanssa. Tässä työssä on erityisen tärkeätä pitää silmällä saariston erityispiirteitä. Tärkeänä päämääränä on saada aikaiseksi saarten asukkaiden toimiva verkosto sekä lisätä vuorovaikutusta saarten välillä. Saarilla eläminen ja toimiminen tuovat mukanaan lukuisia erityisiä haasteita, jotka yhdistävät saariston asukkaita etäisyyksistä riippumatta. Verkoston rakentamistyöhön tulee saada mukaan niin kylä- ja kotiseutuyhdistykset kuin myös loma-asukkaat.
Kyläsuunnitelmien kohteina ovat saaret, jotka ovat vailla kiinteää tie- tai siltayhteyttä mantereelle. Poismuutto näistä yhteisöistä on johtanut siihen, että niiden yhteiskunnallinen painoarvo on jatkuvasti vähentynyt. On tärkeätä saada asutus pysymään saarilla, jotta elävä saaristo kyetään säilyttämään.
Lisääntynyt matkailu ja enenevät määrät työmatkalaisia saariston ja mantereen välillä johtaa sekin lisääntyvään tarpeeseen kehittää saaria ja niiden infrastruktuuria, kuten parempia liikenneyhteyksiä ja palveluja. Hanke toimii kestävän kehityksen edistämiseksi saaristossa, ennen muuta niillä saarilla, jotka ovat vailla kiinteää tieyhteyttä mantereelle.
Saariston asujamisto saattaa kokea vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. Saarten asukkaat ovat vähemmistönä lähes kaikissa kunnissa, ja uusien kuntaliitosten myötä jääneet useassa tapauksessa entistä selkeämmin vähemmistöön. Tässä on kyse ennen kaikkea saarista, jotka 1.1.2009 lähtien kuuluvat Naantalin, Kemiönsaaren ja Länsi-Turunmaan uusiin kuntiin, joten nämä saaret ovat ehdolla ensimmäisen pilottihankkeen kohteiksi.
Kyläsuunnitelmia ja kyläkonttoreita
Hankkeessa luodaan pilottihankkeena verkosto, jonka avulla on tarkoitus työstää kehityssuunnitelmia ottaen lähtökohdaksi mukaan tulevien saarten asukkaiden tarpeet. Kokeilussa mukana olevat saaret perustavat alueelleen kyläkonttorin - palvelupisteen pienille aatteellisille, yleishyödyllisille yhdistyksille - joka kykenee avustamaan yhdistyksiä kirjanpidon, byrokratian ym. hoitamisessa. Kyläkonttori tuonee yhdistyksille lisää synergiaa, kylät saavat yhdistyksilleen yhteydenpitovälineen. Mikäli kylien voimavarat yhdstetään, autetaan saarten asukkaita luomaan jotakin uutta lisäämällä saarten välisten ihmiskontaktien tehokkuutta. Samalla voitaisiin täydentää vakinaisen asujamiston tietämystä loma-asukkaiden tiedoilla ja taidoilla. On tietenkin selvää, että kukin yhdistys säilyttää omat tehtävänsä verkostossa, joka voisi toimia kautta kokeilualueen.
Suunnitelman työstäminen ja suunnitelmien koordinointi edellyttää projektinjohtajaa. Paikalliset toimijat osallistuvat omien alueittensa yksilöidympien kehityssuunnitelmien laadintaan.
Hanke käynnistetään pilottiprojektina, jonka tarkoituksena on lisätä muutaman valitun saaren asukkaiden luottamusta heidän omiin kykyihinsä vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja heitä lähellä oleviin poliittisiin toimijoihin. Pilottihanke on omiaan kannustamaan muita saaria vastaavanlaisiin kokeiluihin. Kohteiksi valitaan kolmenlaiset, kiinteästi asutut saaret Suomen eri puolilta.
Hankkeessa ovat mukana 
Borstö (Nauvo, Länsi-Turunmaa), 
Nötö (Nauvo, Länsi-Turunmaa), 
Palva (Velkua, Naantali), 
Ruotsalainen (Rymättylä, Naantali) ja 
Vänö (Dragsfjärd, Kemiönsaari).
Yhtenä tarkoitusperänä on edelleen lisätä yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisten saaristojen välillä, ideana on kehittää lisättyä keskinäistä yhteydenpitoa. Tämäntapaisen kehityksen käytännön toteutus voisi olla esim. kunnanrajat ylittävät nuoriso-ohjelmat.
Kyläsuunnitteluprosessiin kuuluu myös uusien työmenetelmien opettaminen, se miten kylät voivat vaikuttaa suurkunnissa kunnalliseen tulevaisuuden suunnitteluun. Tärkeä kysymys, joka vaatii työstämistä, on miten pilottisaaret kykenevät opettamaan uusia työmenetelmiä ja itse toimia aluekehityksen vahvoina osallistujina, kun lähellä ei enää ole pientä kuntakeskusta, eikä pienillä saarilla enää ole omaa kunnanvaltuustoa, jne. Kyläyhdistyksille annetaan suuri vastuu ja tärkeä asema oman alueensa kehittämisessä vastaisuudessa.
Kyläsuunnitelmien tulee sisältää yleinen kehittämissuunnitelma, niissä on myös esitettävä käytännön toimet kuten miten rahoitetaan ja toteutetaan investoinnit sekä kenellä on päävastuu koordinoitaessa ja valvottaessa miten kyläsuunnitelmat toteututetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhtenä Stepping Stones-hankkeen tavoitteena on, että paikalliset asukkaat hankkeen päätyttyä jatkavat kyläsuunnitelmien tekoa ja saartensa kehittämistä, ja että he ovat saaneet lisätuntemusta ja -kiinnostusta mahdollisuuksiensa kehittämiseen saaristossa.
Toimijat ja rahoitus
Hankkeen hakijana toimii Finlands öar rf – Suomen saaret ry (FÖSS). Kyläsuunnitelmat toteutetaan yhdessä kylä- ja kotiseutuyhdistysten sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. On tärkeätä saada jo prosessin alussa, sen suunnitteluvaiheessa, mukaan paikalliset asukkaat.
Kehittämishankkeen yhteistyöryhmiä ovat alkuvaiheessa: I samma båt – Samassa veneessä rf ry, Pro Saaristo ry, Vänö Vänner rf, Nötö Hembygdsförening rf ja Velkuan saaristolaisyhdistys ry.
Hankkeeseen haluttaisiin osallistujiksi myös muita yhdistyksiä, joiden jäsenistössä on sekä saarten pysyviä asukkaita että loma-asukkaita, kuntia, seurakuntia, yksityistiekuntia, ympäristöyhdistyksiä, ympäristöjärjestöjä, ja esim. Saaristomeren kansallispuisto sekä Saaristomeren biosfäärialue.
Hanke on saanut tukea Leaderilta ja Svenska kulturfondenilta.
Stepping Stones -nimestä
Outi Tikkanen kertoo Stepping Stones -nimestä:
Termi liittyy biologiaan ja ekologiaan alaan. Lajien suojelussa (erityisesti uhanalaiset lajit) on usein ongelmana että sopivat elinympäristöt ovat käyneet vähiin. Jäljellä olevat ovat harvassa, pirstoutuneet ja pahimmillaan liian kaukana toistaan eliön leviämiskyvyn kannalta. Alueiden käytön suunnittelussa yritetään ottaa huomioon että lajit pääsisivät siirtymään sopivista elinlaikuista uusille sopiville alueille. Usein tämä estyy, koska ihminen on muokannut elinympäristöä rakennelmilla kuten teillä.
Askelkiviksi kutsutaan kahden sopivan elinlaikun väliin jätettyjä pienempiä sopivia elinlaikkuja, joita pitkin eliö ehkä mahdollisesti siirtyy askelkiveltä toiselle ja lopulta sopivan suureen elinlaikkuun. Askelkivet ovat siis tärkeitä "käytävän rippeitä", jotta lajit säilyvät hengissä ja jatkavat sukuaan.
Saaria voi ajatella saaristolaisille sopivina "elinlaikkuina", joiden välillä tarvitaan askelkiviä. Minusta kaikenlainen sillanrakennus, kädenojennus esim. hanketyön muodossa voi rakentaa näitä elintärkeitä askelkiviä saarissa asuvien välille. Ilman askelkiviä, asuminen eristettynä pienessä sopivassa elinlaikussa käy mahdottomaksi.
